PARTIOSOTAA
LUTTOJOEN ERÄMAASSA

Kirjoittaja: Pietari Punta
Kustantaja: Geisir Oy
Painopaikka: Päijät-Paino
Vuosi: 2011

KIRJAN HINTA:
20 EUR
+ postikulut

 

KIRJAN TILAUKSET:
myynti@geisir.fi

 

Johdatus kirjaan "Partiosotaa Luttojoen erämaassa"

Kirjassa kerrotaan kymmenenkunnasta Petsamon erillisosaston tekemästä partiomatkasta Luttojoen tiettömissä ja laajoissa erä- ja korpimaastoissa jatkosodan 1941 ja syyskuussa 1944 Neuvostoliiton kanssa solmitun välirauhan välisenä aikana. Kaikki nämä partiomatkat on aikoinaan tehty. Vain kerronnassa esiintyvät henkilönimet on muutettu kuvitteellisiksi.

Partiomatkat ovat kuljettujen matkojen ja kestoaikojen osalta vertailukelpoisia päämajan tiedustelupataljoonasta, Erillinen pataljoona 4:stä lähetettyjen partioiden tekemiin partiomatkoihin, eräitä lentokuljetuksena vietyjä ja poishaettuja partioita lukuun ottamatta.

Petsamon erillisosasto perustettiin kesäkuun puolen välin paikkeilla 1941 Ivalossa. Sen miehistö koottiin pääosin Lapin alueelta, mutta kun palvelukseen haettiin Kaamasen-Karigasniemen tietyömaan koko henkilöstö ja eräitä henkiöitä myös Petsamon Nikkeli Oy:stä, oli miehistö peräisin koko valtakunnan alueelta. Osaston kokoonpanoon kuului kuusi komppaniaa, panssaritorjuntaosasto, kenttätykistöpatteri ja autojoukkue. Joukon vahvuus oli noin 1000 miestä ja 70 hevosta sekä runsaasti moottori- ja soutuveneitä huollon ja henkilöstön jokikuljetuksia varten. Syksyllä 1941 osastoon perustettiin vielä porojoukkue, jolla oli hallussaan 600 poroa. Etupäässä niitä käytettiin tiettömillä alueilla huolto- ja henkilökuljetuksiin osaston huoltopaikoista kenttävartioihin, joissakin tapauksissa myös lyhyemmillä partiomatkoilla tarvikkeiden kuljetuksiin.

Erillisosasto toimi Neuvostoliiton kanssa solmittuun välirauhaan saakka alistettuna käsivarren Lapista operoineelle saksalaiselle Vuoristoarmeijakunta Norwegenille, sittemmin XIX Vuoristoarmeijakunnalle tehtävänään suojata armeijakunnan oikea sivusta vihollisen ylläkköhyökkäyksiltä n. 120 kilometrin levyisellä vastuualueella, estää neuvostojoukkojen kaukopartiointi Jäämerentielle, suorittaa jatkuvaa partiointia ja häiritä vihollisen huoltoliikennettä. Tehtävää varten osasto perusti kymmenkunta kenttävartiotukikohtaa valtakunnan rajan tuntumaan Luttojoen molemmin puolin ja suoritti niistä yhteyspartiointia kenttävartiotukikohtien välillä ja lähipartiointia kenttävartioiden ympäristössä. Kauemmas vihollisalueelle tapahtuvasta partioinnista vastasi osaston esikunta. Kirjassa kerrotaan juuri näistä partiomatkoista.

Kesäkuun 29. päivänä Suomen alueelta alkaneen hyökkäysvaiheen aikana osasto pystyi etenemään Luttojoen tiettömässä ja vaikeakulkuisessa maastossa 40 kilometrin päähän rajalinjasta Nuortijärven länsipäähän. Koettuaan 5.7. ns. Kalastajaniemen taistelussa tappion, samoin kuin tappion 26.7. lännempänä Luttokylässä ja sittemmin vielä sen luoteispuolella 2.8. ns. Nokikukkulalla, osasto vetäytyi valtakunnan rajan tuntumaan, jossa muodosti em. kenttävartiolinjan. Vuoristoarmeijakunnan hyökkäys pysähtyi puolestaan 18.9. Litsajoelle 30 kilometrin päähän rajalinjasta.

Kirjassa on pystytty määrittelemään partioiden pääpiirteiset kulkureitit sekä leiri- ja taistelupaikat. Ne käyvät ilmi liitteenä olevista kartoista (4). Karttoihin liittyvistä taulukoista (10) selviävät puolestaan partioiden kulkemat matkat (linnuntietä) sekä aikamäärät.

Sivuja kirjassa on 128. Kirjan lähteinä on käytetty Sota-arkistossa säilytettäviä Petsamon erillisosaston asiakirjoja vuosilta 1941-1944 ja partiomatkoilta mukana olleiden henkilöiden laatimia partiokertomuksia sekä tehtyjä haastatteluja.